Juhlasta juhlaan – kaamosajan valonpilkut

Loppuvuonna ja vuodenvaihteessa on monta syytä juhlaan. On pikkujoulua, itsenäisyyspäivää, joulun viettoa, uusi vuosi ja vihoviimeisenä loppiainen. Usein juhlatunnelmaan pääsee jo yhdessäolon ja herkullisten tarjottavien kera. Tosin monien perinteisten juhlien vietto on muotoutunut ajan saatossa hyvinkin erilaiseksi aiempiin aikoihin verrattuna. Moni ei vietä em. perinnejuhlia lainkaan.

Meitä perinteiden vaalijoita kuitenkin riittää, joten luodaanpa pieni katsaus tuleviin kaamosajan valopilkkuihin. Tässä ajankohtaispostauksessa kerrataan edellä mainittujen perinteisten juhlien merkitystä ja kuinka niitä on Suomessa tapana juhlistaa.

pikkujoulun viettoa Kuvaaja: Nicole Michalou : https://www.pexels.com/fi-fi/

Pikkujoulu

Pikkujoulu, josta käytetään useimmiten monikollista muotoa pikkujoulut, on ennen varsinaisia joulunpyhiä järjestettävä vapaamuotoinen, usein jouluteemainen juhla. Pikkujoululla on juuret adventin vietossa. Adventista alkoi joulun odotus ja paasto, joka päättyi jouluun. 1800-luvulla adventtiakin kutsuttiin välillä pikkujouluksi.

Pikkujouluja järjestävät tyypillisesti erilaiset yritykset, yhdistykset, organisaatiot ja yhteisöt. Myös harrastusseuroissa pidetään pikkujouluja usein vuoden viimeisen kokoontumisen puitteissa. Monilla on tapana kokoontua suvun kesken pikkujouluihin ennen varsinaista isompaa joulun juhlaa, joka monissa perheissä vietetään nykyisin vain ydinperheen kesken.

Pikkujoulua voi juhlistaa monin tavoin. Perinteisesti ne ovat jouluteemalliset juhlat, joissa on tarjolla jouluista syötävää ja juotavaa. Perinteisesti pikkujouluissa tarjotaan ensimmäisen kerran jouluruokia, erityisesti riisipuuroa ja glögiä.

Nykyään pikkujouluja vietetään usein erilaisten aktiviteettien parissa, kuten keilaten, ruokaillen, teatterissa, konsertissa jne. Pikkujoulu tuo mukavan ilon pilkahduksen vuoden pimeimpään aikaan.

Idea: Pikkujouluja on hauskaa viettää esimerkiksi viininmaistajaisten merkeissä.

juhlakattaus, siniset mehiläisvahakynttilät

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta. Itsenäisyyspäivä on vakavamielinen juhla, johon liittyy sodan ja kaatuneiden muisteleminen. Päivään liittyy monia jokavuotisia perinteitä, kuten esimerkiksi jo ensimmäisen presidentin ajoista lähtien vietetty tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto, soihtukulkueita ja paraateja.  Uudempaa perinnettä on Tuntematon sotilas -elokuvan televisioesitys.

Itsenäisyyspäivänä on tapana sytyttää kaksi sinivalkoista kynttilää ja sijoittaa ne esimerkiksi ikkunalle. Varmaksi ei tiedetä, mistä kynttiläperinne on saanut alkunsa. Vakiintunut perinne kynttilöistä ikkunalaudalla tuli vuonna 1927, kun Itsenäisyyden Liitto kehotti sytyttämään kynttilät itsenäisyyspäivän illaksi klo 18–21. Nykyään kynttilöiden poltto lopetetaan yleensä klo 20.

Siniset ja/tai valkoiset kynttilät luovat rauhallisen tunnelman itsenäisyyspäivän ruokapöytään.

joululahjat (kuvaaja Jill Wellington/Pixabay)

Joulu

Moni suomalainen jouluperinne, kuten juhlarauhan julistaminen, lahjojen antaminen, vähävaraisten auttaminen, havukoristeet, kynttilöiden polttaminen, tontuiksi pukeutuminen sekä kinkun syönti, on saanut alkunsa antiikin Rooman Saturnalia-juhlasta. Alun perin Saturnalia-juhla on sijoittunut keskikesään ja sillä juhlistettiin mm. maanviljelystä. Juhla siirrettiin myöhemmin vuoden loppuun ja yhdistettiin talvipäivän seisauksen juhlaan.

Nykyisin joulun värinä pidetään punaista. Myös vihreä, kulta, valkoinen ja hopea yhdistetään jouluun. Yleisiä joulukoristeita ovat Suomessa joulukranssit, kuusenoksat, kynttilät, joulukuusi, olkipukit, joulun pöytäliinat, omenat, joulukukat, lyhteet, ulkosoihdut, jäälyhdyt jne.

Kynttilät perinteisissä jouluisissa väreissä (kirkas punainen, tummanpunainen, valkoinen, vihreä) viimeistelevät kodin joulutunnelman.

Suomalaisen joulun ulkoisiin ihanteisiin liittyvät runsaat jouluruuat, omatekoiset joulukoristeet ja joulusauna. Pohjoismainen joulupukkiperinne on nuutti- ja kekripukkiperinteiden jatkumoa. Tapa syödä runsaasti jouluaterialla periytyy muinaissuomalaisilta.  Se liittyy erityisesti maatalousvuoden kiertoon sekä valon juhlaan, jota vietettiin talvipäivänseisauksen tienoilla.

Suomalaiseen joulupöytään kuuluvia ruokia ovat muun muassa erilaiset laatikot, yleensä porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot sekä erilaiset kalaruoat kuten kylmäsavustettu lohi, graavilohi ja graavisiika. Jouluaattona syödään yleensä riisipuuroa. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja. Lipeäkala ja puuro ovat vanhimpia kansan jouluruokia.

viini ja juusto

Uusi vuosi

Uuden vuoden juhlalla juhlistetaan vuoden vaihtumista. Suomessa on juhlittu uutta vuotta keskitalven aikaan vasta noin 1300-luvulta alkaen ja virallisesti vasta 1500-luvulta alkaen. Uutta vuotta juhlitaan ympäri maailmaa monin tavoin, kuten esimerkiksi ilotulituksilla.

Uuden vuoden alkaessa on tapana muistella menneen vuoden tapahtumia sekä tehdä suunnitelmia alkavaa vuotta varten. Uuteenvuoteen kuuluu ilotulitteiden ampuminen. Uudenvuodenaattona tai -yönä alkavan vuoden tapahtumia ennustetaan hevosenkengän muotoisten uudenvuodentinojen valamisella.

Uudenvuodenyönä monet ravintolat ovat täynnä ja illanviettoon kuuluu tanssi. Monien uudenvuoden viettoon saattaa kuulua myös ooppera, teatteri tai konsertti. Suomalaisen uudenvuoden juhlaruokiin kuuluvat mm. nakit ja perunasalaatti. Herkullinen kotona valmistettu uuden vuoden illallinen on myös yleistynyt. Kun kello lyö kaksitoista, nostetaan maljat ja toivotetaan hyvää uutta vuotta.

Idea: Uuden vuoden juhlan ohjelmanumeroksi sopii myös hauskat viininmaistajaiset juustojen kera.

Loppiainen

Loppiainen on juhlapäivä, joka päättää joulun pyhät. Loppiaista vietetään 6. tammikuuta ja se on yleinen vapaapäivä Suomessa. Loppiainen on todennäköisesti joulua vanhempi kristillinen juhla. Sitä pidetään itämaan tietäjien muistojuhlana, mutta loppiaisena juhlitaan myös Jeesuksen kastetta Jordanjoessa. Useissa eteläisen Euroopan maissa loppiaiseen liittyy enemmän erilaisia perinteitä kuin meillä pohjoismaissa.

Suomessa on tapana kantaa joulukuusi viimeistään ulos loppiaisena, imuroida neulaset ja varastoida joulukoristeet odottamaan seuraavaa vuotta. Osa pitää kuusen ja koristeet Nuutinpäivään 13. tammikuuta asti tai pidempäänkin.

Idea: Vietä retrohenkinen loppiainen vanhan ajan malliin.

Miten sinä vietät loppuvuoden ja vuodenvaihteen juhlia?

Juhlanjärjestäjän ideapankki (Juhlat.fi)


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s