Kategoria: Ajankohtaisia vinkkejä

sydänsuklaarasia, Opinpuu

Loppukevään juhlia – äitienpäivästä valmistujaisiin

Vuoden toinen suuri juhlakausi asettuu kevään viimeisiin kuukausiin. Pääsiäisen ja vapun jälkeen seuraa äitienpäivä, koulujen päätösjuhlat, ylioppilas- ja valmistujaisjuhlat. Jokainen meistä juhlii useimmiten jotakin edellä mainituista juhlista.

Äitienpäivänä juhlistetaan myös isoäitejä.

Äitienpäivän perinteitä

Äitienpäivän ”äitinä” pidetään amerikkalaista opettajaa Anna Jarvisia. Hänen äitinsä Ann Jarvis oli elämänsä aikana haaveillut päivästä, jona muistettaisiin kaikkia äitejä. Kun Ann Jarvis kuoli 9.5.1905, idea äitienpäivästä siirtyi Anna Jarvisille. Tytär Anna alkoi ajamaan asiaa äitienpäivän puolesta ja monet pitivätkin tästä ideasta. Ensimmäistä äitienpäivää vietettiin Yhdysvalloissa Anna Jarvisin kotikaupungissa Philadelphiassa vuonna 1908 hänen äitinsä Ann Jarvisin kuolinpäivänä.

Äitienpäivää on Suomessa ensimmäistä kertaa vietetty 7.7.1918, jolloin päivän juhlinta ei vielä ollut yleistä. Äitienpäivän Suomeen USA:sta toi aikoinaan kansakoulunopettajana ja kansanedustajana toiminut Vilho Reima. Äitienpäivä siirrettiin nykyiselle paikalleen toukokuun toiseen sunnuntaihin vuonna 1927 ja äitienpäivä vahvistettiin viralliseksi liputuspäiväksi 1947.

Monien perheiden perinteisiin kuuluvat esimerkiksi aamiainen äidille vuoteeseen tai itse tehty kortti. Korttien yhteydessä äitiä muistetaan usein äitienpäivärunolla ja pienillä lahjoilla.

IDEA: Lahja äidille

Käytännöt äitienpäivän vietosta vaihtelevat perheittäin, mutta usein esimerkiksi äitienpäivälounas ravintolassa kuuluu juhlapäivän menoihin. Äitienpäivänä järjestetään tyypillisesti myös erilaisia tapahtumia ympäri maan. Suomen valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa tasavallan presidentti myöntää äitienpäivänkunniamerkkejä ansioituneille äideille. Myös isoäitejä usein juhlistetaan äitienpäivänä.

Helatorstai ja helluntai – miksi niitä vietetään?

Toukokuussa vietetään myös helatorstaita ja helluntaita, jotka ovat kristillisiä juhlapäiviä. Kristillisessä perinteessä helatorstaissa on kyse Kristuksen taivaaseenastumisen päivästä. Uuden testamentin mukaan Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen oppilailleen 40 päivän aikana, ja sen jälkeen hän astui taivaaseen. Helatorstaita vietetäänkin aina 40 päivää pääsiäissunnuntain jälkeen. Koska pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuodesta riippuen, myös helatorstain päivämäärä vaihtelee.

Helluntai merkitsee kristillisen seurakunnan perustamista ja sitä juhlitaan Pyhän Hengen vuodattamisen muistoksi. Sen päivämäärä vaihtelee vuosittain, sillä helluntaita vietetään aina 10 päivää helatorstain jälkeen eli 50 päivää pääsiäisestä.

”Jos ei heilaa helluntaina, niin…

Helluntain heilasteluun liittyvät lausahdukset kuten esimerkiksi ”Jos ei heilaa helluntaina, niin sitten ei koko kesänä” ovat peräisin 1800-luvun talonpoikaiskulttuurista, jossa helluntai oli yksi vuoden tärkeimmistä juhlista. Helluntaina pukeuduttiin parhaimpiin, tanssittiin ja laulettiin, sillä joskus alkukesän kesäheilasta saattoi syksyn saapuessa tulla aviopuolisokin.

Yksi helluntain tärkeimmistä perinteistä on pitkään ollut helluntaisauna. Saunaseuraksi otettiin usein uusista koivunoksista tehty vihta tai vasta. Muita helluntain perinteitä ovat olleet helavalkeiden poltot, erilaiset kesätaiat ja helkavirsien laulamiset.

IDEA: Saunavihdan seuraksi tunnelmallinen kynttilä ja pehmeästi vaahtoava luonnonsaippua

Ylioppilasjuhlat ja valmistujaiset

Toukokuu on myös ylioppilas- ja valmistujaisjuhlien aikaa. Usein juhlapäivä lipsahtaa myös kesäkuun alkuun kesän ensimmäiseen viikonloppuun. Perinteisen etiketin mukaan päivänsankarin ovea voi mennä kolkuttelemaan juhlapäivänä, vaikka postilaatikosta ei olisikaan kilahtanut kutsua juhliin. Nykyään em. tavasta on luovuttu… enää ei ole sopivaa mennä juhliin kutsumatta. Kutsua kannattaa odottaa myös siksi, että tieto juhlien järjestämisestä on varma.

Ylimääräistä kulutusta ja tavarapaljoutta karsitaan ympäristö- ja ilmastosyistä. Moni valmistuva nuori toivookin, ettei heille ostettaisi lahjaksi asioita, joita he eivät tarvitse tai halua. Siksi onkin hyvä hiukan tiedustella etukäteen, mitä lahjansaaja toivoo ja arvostaa.

Ihonhoito - mikä on sinun ihotyyppisi ja miten hoidat sitä? Opinpuu

IDEA: Hemmottelulahja

Naispuoliset lahjansaajat pitävät usein hemmottelulahjakortista esimerkiksi hierontaan tai kasvohoitoon. Tosin nykyisin myös miehet arvostavat itsensä hoitamista. Lahjakortin sijaan voi myös ideoida jatkuvakäyttöisen kotikylpylän lahjansaajalle. Kotikylpylällä on käyttöä vielä pitkään juhlapäivän jälkeenkin ja sitä lahjansaaja voi jatkossa myös itse täydentää. Kotikylpylään voi hankkia erilaisia hyvinvointituotteita kuten esimerkiksi:

Lahjaksi voi antaa myös ihanan yhdessäolohetken esimerkiksi kesäisen piknik-päivän muodossa.

IDEA: Lahjaksi yhteinen piknik-päivä

Katso vinkit piknik-päivän viettoon!

Kauniita loppukevään päiviä ja ikimuistoisia juhlahetkiä!

Lue myös:

Ideoita pääsiäisen ja vapun viettoon

by Categories: Ajankohtaisia vinkkejä, Hyvinvointi, JuhlatTags: , , , , , Jätä kommentti

Ideoita pääsiäisen ja vapun viettoon…

Edellisessä ”Heräävän kevään juhlaa” -ajankohtaisartikkelissa sivuttiin jo hiukan pääsiäistä ja pääsiäisen odotusta mm. palmusunnuntain virpomisen ja pääsiäiskoristelujen merkeissä. Ruoka on myös pääsiäisenä keskeisellä sijalla, kuten useimmissa muissakin juhlissa. Tästä ajankohtaisartikkelista löytyy ideoita pääsiäisen ruokapöytään sekä vapun viettoon ja pikkunaposteluun.

Mitä pääsiäisen juhlapöytään?

Monilla meistä on mielessä herkulliset, perinteiset pääsiäisen vakioruoat, jotka vuodesta toiseen tuodaan pöytään; lammas- tai karitsapaistia, pääsiäismunia, uunijuustoa, mämmiä, pashaa, rahkapiirakkaa jne. Perinteiset ja perinteisellä tavalla valmistetut ruoat ovatkin useimpien herkkua ja tuovat mieleen mukavia muistoja aina lapsuudesta saakka.

Lohta Minhin tapaan, Ideoita pääsiäisen ja vapun viettoon. Opinpuu
Lohta Minhon tapaan

IDEA: Lohta uudella tavalla

Jos kuitenkin haluat tuoda pääsiäispöytään jotakin uutta, niin kokeile vaikkapa lohta hieman uudella tavalla. Tämä herkullinen lohiruokaresepti ”Lohta Minhon tapaan” tulee Pohjois-Portugalista. Se on helppo ja nopea valmistaa. Oliiviöljy kastikkeen osana ja pannulla lohen paistorasvana tuo lisää maukkautta ruokaan. Lisäkkeeksi sopivat esimerkiksi uuni- tai keitetyt kasvikset, peruna eri muodoissaan ja salaatit. Juomaksi sopii kuiva valkoviini esimerkiksi hapokas, sitruksinen ja hennon kermainen portugalilainen Ribeiro Santo Encruzado.

Lohta Minhon tapaan -reseptin ja valmistusta kuvaavan videon löydät Viinihetki – blogista. Reseptin yhteydestä löytyy myös perusteellinen kuvaus edellä mainitusta Encruzado-viinistä.

Jos olet kiinnostunut syvemmin viineistä sekä viinin ja ruoan yhdistämisestä, niin Opinpuun kirjagalleriasta löytyy aivan erityinen e- kirja Portugalin viini- ja ruokakulttuurista.

Suklaa-mämmimousse. Ideoita pääsiäisen ja vapun viettoon. Opinpuu
Suklaa-mämmimousse

IDEA: Mämmiä uudella tavalla

Mämmi on perinneruokalaji, joka jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Mämmi on herkullista perinteisesti nautittuna sokerin ja kerman tai vaniljakastikkeen kera. Mutta miksi ei voisi kokeilla mämmiäkin hiukan toisenlaisessa muodossa – Suklaamämmimoussena. Raikkautta ja keveyttä tähän muutoin melko energiapitoiseen herkulliseen jälkiruokaan antavat mango- ja appelsiinipalat. Seuraavassa ohje:

Suklaa-mämmimousse

Ainekset:

  • 1 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
  • 100g taloussuklaata
  • 3 dl mämmiä
  • 1 rkl hienoa sokeria
  • 2 tl sitruunamehua
  • 1 appelsiini
  • 1 tlk mangoa

Valmistus:

1.Vaahdota vaniljakastike
2.Sulata suklaa mikrossa tai kattilassa vesihauteessa
3.Yhdistä vaahto, suklaasula ja mämmi
4.Lisää sokeri ja sitruunamehu
5.Lisää lopuksi pestyn appelsiinin raastettu pintakuori
6.Poista appelsiinista kuori ja kalvot, sekä kuutioi hedelmäliha
7.Kuutioi mango
7.Kokoa jälkiruokamaljoihin kerroksittain mämmivaahtoa, mangoa ja appelsiinia.

Ilmapallot. Ideoita pääsiäisen ja vapun viettoon. Opinpuu

Vappu – kevään karnevaalijuhla

Vappu, 1.5. on kevään juhlapäivä ja kansainvälinen työväen juhlapäivä. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Aikoinaan Suomessa vietettiin kevään juhlana helaa eli toukojuhlaa, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja eli helavalkeita. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi ja soittivat kelloja. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin. Karja päästettiin ensi kerran laitumelle toukojuhlan aikoihin.  

Nykyaikaiseen vapun juhlintaan kuuluu Suomessa mm. kyläilyt ja kävely kaupungilla. Vappumarssit kuuluvat pääasiassa kaupunkien katukuvaan. Monet aloittavat mökki- ja grillikauden vappuna. Vappuna ja vapunaattona anniskelupaikat ovat erityisesti kesän vieton aloittavien opiskelijoiden valloittamia. Vappuilmapallot, naamarit ja vappuhuiskat ja serpentiini kuuluvat vappuun. Useat orkesterit pitävät vuosittain vapunpäivänä konsertteja. Vappu on iloinen kevään juhla.

Piknik-kori. Ideoita pääsiäisen ja vapun viettoon. Opinpuu

Suomen virallinen piknik-kausi alkaa vapusta

IDEA: Piknikille

Vappuna käydään brunsseilla ja piknikeillä. Vapun herkkuihin kuuluvat perinteisesti sima, munkit, perunasalaatti ja tippaleivät. Piknik on ateria, joka nautitaan mieluiten luonnonkauniissa ympäristössä, kuten puistossa, järven rannalla tai muussa paikassa, joka tarjoaa mielenkiintoisen näkymän.

Piknikille voi ideoida jonkin mielenkiintoisen teeman esim. ainutlaatuisen hieno piknikpaikka, ruokateema, merkkipäivät ym. Seuraavasta Viinihetki-blogin artikkelista löydät perusteelliset ohjeet ja vinkit piknikille; kivoja naposteltavia ja juomaehdotuksia sekä muistilista mukaan otettavista tarvikkeista. Lataa artikkelin lopusta myös maksuton Piknik -vinkit pdf-tiedosto.

Nautinnollisia hetkiä keväisiin juhliin.

Lue myös:

Heräävän kevään juhlaa

by Categories: Ajankohtaisia vinkkejä, Juhlat, ReseptitTags: , , , , Jätä kommentti

Heräävän kevään juhlaa…

KEVÄÄN MERKIT

Mistä tiedät, että kevät on alkanut? Vanha kansa on aina ennustanut aktiivisesti vuodenkulkua omilla ennusmerkeillään. Ensimmäiseksi kevätpäiväksi on sanottu Matin päivää (24. helmikuuta) – talven selkä on taittunut. Matti heittää kuuman kiven avantoon, mikä tarkoittaa sitä, että uutta jäätä ei enää muodostu veden liikkumapaikoille. Maaliskuu lasketaan kalenterissamme ensimmäiseksi kevätkuukaudeksi. Terminen kevät taas käynnistyy, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin 0-asteen yläpuolelle.

Ensimmäisiä kevään merkkejä on ”räystäiden tippuminen”. Vesi valuu lumisilta katoilta. Aikaisimmat kasvit alkavat heräillä ja ensimmäiset muuttolinnutkin alkavat suunnata Pohjolaan. Routa alkaa sulaa. Yksi kevään aikaisimmista kukkijoista on paju.

Kaiken tämän saa aikaan auringon valon määrän lisääntyminen. Pohjoinen pallonpuolisko alkaa saada yhä enemmän valoa, kun se kallistuu enemmän kohti Aurinkoa. Tärkeä päivänvalon määrän muuttumisessa on kevätpäiväntasaus (20. tai 21. maaliskuuta). Silloin päivä ja yö ovat yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla eli noin 12 tuntia.

IDEA: BONGAA KEVÄT

Kevään tuloa ja luonnon muutoksia voi seurata aktiivisesti osallistumalla Luonto-Liiton Kevätseurantaan. Kevätseurannassa kevään tuloa seurataan eläin- ja kasvihavaintojen avulla. Kevätseurantaan voi osallistua kuka tahansa luonnosta kiinnostunut. Kaikkia seurantalajeja ei tarvitse tuntea, yksittäisetkin havainnot ovat arvokkaita.

Herkuttelua. Kevään heräämisen juhlaa, Opinpuu.

NAISTENPÄIVÄ JA MINNA CANTHIN PÄIVÄ

Maaliskuussa vietetään kahta tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyvää merkkipäivää: kansainvälistä naistenpäivää 8.3. sekä Minna Canthin ja tasa-arvon päivää 19.3.

YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran maaliskuun 8. päivänä vuonna 1975. Naistenpäivän historia ulottuu kuitenkin jo 1900-luvun alkuun. Vuonna 1910 Kööpenhaminassa kokoontunut sosialistinen internationaali päätti naistenpäivän vietosta, tarkoituksenaan edistää naisten äänioikeutta ja naisasialiikettä.

Naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1979. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986. Yhdistyneet kansakunnat järjestää vuosittain naistenpäivän konferenssin, jonka tarkoituksena on edistää naisten oikeuksia ja naisten mahdollisuuksia osallistua sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin prosesseihin.

Kansainvälinen naistenpäivä on virallinen juhlapäivä useissa maissa. Perinteen mukaan miehet kunnioittavat äitejään, vaimojaan, tyttöystäviään, työtovereitaan ja muita läheisiä naisia kukilla tai muilla pienillä lahjoilla. Joissakin maissa päivällä on yhtä vankka asema kuin äitienpäivällä.

Suomessa naistenpäivän vietto on viime vuosina keskittynyt työelämän tasa-arvon ja palkkakehityksen sijasta enemmän hemmotteluun: ruusut, suklaarasiat ja pienet lahjat ovat ilmestyneet Suomessa naistenpäivään niin työpaikoilla kuin kotonakin.

IDEA: VIINIÄ JA JUUSTOJA NAISTENPÄIVÄN HERKUTTELUHETKEEN

Pieni herkutteluhetki ei vaadi tuntien uurastusta keittiössä. Voit koota helposti herkullisen juustotarjottimen ja sen lisäkkeiksi viiniä, keksejä, hedelmiä, pähkinöitä jne. Jos kaipaat lisävinkkejä viinin ja juuston valintaan, niin kurkistapa tänne.

Maaliskuun puolivälin jälkeen noin puolitoista viikkoa naistenpäivän jälkeen 19.3 juhlitaan Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka elämäntyö on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.

Minna Canth raivasi tietä naisille useilla alueilla. Hän oli ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen, joka otti kärkevästi kantaa yhteiskunnallisia epäkohtia havaitessaan. Canth julkaisi kymmenen näytelmää, kahdeksan laajaa novellia tai kertomusta, kaksiosaisen novellikokoelman sekä pamfletin. Canth on ainoa suomalaisnainen, jolla on oma liputuspäivä.

Keltaiset kynttilät. Kevään heräämisen juhlaa. Opinpuu

PÄÄSIÄISEN ODOTUSTA

Tänä vuonna 2023 aletaan pääsiäisen viettoon suuntautua vasta maaliskuun lopulla. Palmusunnuntaita vietetään 2.4. Palmusunnuntain ajankohta vaihtelee pääsiäisen ajankohdan mukaan. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Palmusunnuntai on puolestaan viikkoa ennen sitä. Aikaisintaan palmusunnuntai voi olla 15. maaliskuuta. Myöhäisimmillään se on 18. huhtikuuta.

Palmusunnuntai -nimitys viittaa Raamatun pääsiäiskertomukseen, jossa Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Palmusunnuntai on saanut nimensä palmunlehvistä, joita kansa levitti vaatteiden ohella Jeesuksen eteen. Vanhastaan Karjalassa, nykyisin yleisesti koko Suomessa Pohjanmaata lukuun ottamatta palmusunnuntain perinteisiin kuuluu virpominen.

Itä-Suomessa virvontaperinteeseen ei liity noidaksi pukeutuminen. Trulliksi eli noidaksi pukeutuminen on ollut täysin erillinen, länsisuomalainen perinne. Ruotsista rantautuneen perinteen mukaan noidat kiertelevät ovelta ovelle toivotellen hyvää pääsiäistä.

Ortodoksinen kirkko on pyrkinyt säilyttämään kirkollisen perinteen alkuperäisen ajatuksen. Virpominen on siunauksen tuomista, samalla toivotaan myös elämän uudistumista ja vireyttä. Virpomaloruissa korostetaankin hengellisen ja fyysisen uudistumisen merkitystä. Tästä syystä virpomaan mennessä ei pukeuduta noidiksi tai velhoiksi, eikä virpomaan mennä palkan vuoksi. Tavallisin vastalahja virpomisesta on pääsiäismuna.

PÄÄSIÄINEN

Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla, jota alettiin viettää 100-luvulla. Suomessa pitkäperjantai, pääsiäissunnuntai ja toinen pääsiäispäivä ovat virallisia pyhäpäiviä. Kristillisiin pääsiäisperinteisiin kuuluvat muun muassa Kristuksen kärsimystä kuvaavat pääsiäisnäytelmät ja pääsiäisvaellukset. Pääsiäisviikolla järjestetään kirkoissa pääsiäismusiikkikonsertteja, joista tunnetuimpia ovat kuoro- ja orkesteriesitykset.

Kristillisen perinteen lisäksi ihmiset eri kulttuureissa ovat juhlineet keväällä luonnon heräämistä eloon. Britanniassa pääsiäinen (Easter) on ollut alkujaan kevään jumalattaren kunniaksi vietetty juhla. Pääsiäiseen on liitetty perinteisesti muitakin heräävän elämän vertauskuvia kuten narsissit, keltaiset pääsiäistiput ja hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat ja pajunkissat.

Mehiläisvahakynttilät ja kukat asetelma. Kevään heräämisen juhlaa. Opinpuu.
IDEA: RAKENNA PÄÄSIÄISEN KATSEENVANGITSIJA – KUKKA- JA KYNTTILÄASETELMA

Kukat, koristeet ja kynttilät kuuluvat pääsiäiseen. Tuttuja pääsiäiskukkia ovat mm. narsissi, helmililja ja tulppaani. Yleensä ajatellaan, että kynttilät kuuluvat vain pimeään kauteen. Kynttilät voivat kuitenkin olla mukana kodin sisustuksessa ja juhlapöydässä ympäri vuoden. Kynttilöillä voi sisustaa upeasti ja ne koristavat kotia vielä pitkään pääsiäisen jälkeenkin.

AURINKOISIA KEVÄTPÄIVIÄ!
LÄHTEITÄ:

Luonto-Liitto
Yk liitto

Lue myös:

Ideoita pääsiäisen ja vapun viettoon

by Categories: Ajankohtaisia vinkkejä, JuhlatTags: , , , , , , , Jätä kommentti

Kaamoksen kaatajaiset – härkäviikoista laskiaiseen

Loppusyksyn, joulun ja uuden vuoden juhlakauden jälkeen seuraavat ”härkäviikot”. Vanha kansa kutsuu loppiaisen jälkeisiä pyhättömiä viikkoja härkäviikoiksi. Ne tunnetaan myös nimellä selkäviikot, mikä termi viittaa talvenselkään. Härkäviikko-nimitys on syntynyt aikana, jolloin härkiä käytettiin vetojuhtina. Joulunaika oli juhlan aikaa, jolloin syötiin ja juotiin. Sen jälkeen alkoi arkinen ankeus; oli katsottava, mihin ruoka riittää. Edessä oli pitkä talvikausi. Vasta laskiaisena katsottiin olevan jälleen syytä juhlaan. Härkäviikot kestivät ennen aikaan siis laskiaiseen saakka.

Kaamosväsymys on ilmiö, jonka suuri osa suomalaisista tunnistaa. Härkäviikot ovat myös pimeintä vuoden aikaa. Pimeä vuodenaika vaikuttaa monen vireyteen ja mielialaan, siksi härkäviikot ovat erinomaista aikaa keskittää huomio omaan terveyteen ja jaksamiseen.

Pienikin päivittäinen arki- ja hyötyliikunta tekee hyvää. Samaan aikaan on hyvä kiinnittää huomiota terveelliseen ruokavalioon ja nukkua riittävästi. Kun valoa on niukasti, joutuu sen saamiseksi näkemään tavallista enemmän vaivaa. Kirkasvalolamppu toimii tutkitusti – jo puoli tuntia kirkasvalolampun äärellä aamuisin auttaa ylläpitämään vireyttä, vaikuttaa mielialaan ja helpottaa nukahtamista illalla.

Vuoden pimeimpänä aikana kannattaa itseään hemmotella ja palkita. Pyri tietoisesti tekemään joka päivä jotain sellaista, mikä tuottaa sinulle iloa.

Rentouttava hetki nojatuolissa. Kaamoksen kaatajaiset - härkäviikoista laskiaiseen. Opinpuu

IDEA:

Rakenna itsellesi pieni kotikylpylä tai hyvinvoinnin keidas

Hyvinvoinnin keitaan rakentaminen kotiin ei vaadi suurta vaivaa, mutta se hellii ja hemmottelee tehokkaasti. Ota hetki aikaa, paperia ja kynä. Kirjoita ylös, minkälainen sinun hyvinvoinnin keitaasi voisi olla, mitä se voisi sisältää? Missä hyvinvointikeitaasi sijaitsee…kylpyhuoneessa, makuuhuoneessa, olohuoneen oleskelunurkkauksessa…? Käyttääkö keidasta myös joku toinen kanssasi vai olisiko se jopa koko perheen rentoutumispaikka.

Haluatko hyvän olon hetkesi olevan rentouttava kylpy ja kaikinpuolinen kehon huoltohetki vai haluatko saada aistisi rentoutumaan esimerkiksi tuoksujen avulla? Haluatko keskittyä hyvään kirjaan tai pelkästään sulkea silmät ja kuunnella lempimusiikkiasi? Lämpimän kylvyn tai suihkuhetken jälkeen on ihanaa istahtaa lempinurkkaukseen vaikkapa musiikin ja höyryävän teekupin kanssa aistien samalla rentouttavia aromaattisia tuoksuja. Hyvinvoinnin keitaita voi kodissa olla kernaasti useampiakin tai yksi keidas voi palvella monessa eri tarkoituksessa.

Rentouttava kehohuoltohetki. Kaamoksen kaatajaiset - härkäviikoista laskiaiseen. Opinpuu

Hyvinvoinnin keitaasi ei tarvitse olla heti valmis. Tarkista, mitä sinulla jo on keidastasi varten ja lisää pikkuhiljaa uusia elementtejä: kauniita tavaroita, tunnelmanluojia (valoja, kynttilöitä, kasveja), hyvinvointituotteita (kasvojen ja ihonhoitotuotteita, kylpy/suihkutuotteita…) , tuoksutuotteita, musiikkia jne. Huolella ja rakkaudella rakennettu hyvinvoinnin keitaasi / kotikylpyläsi palvelee sinua vuosia ja voit pienin muutoksin uudistaa sitä esimerkiksi vuodenajan mukaan.

Ystävänpäivä ja laskiainen – sydäntalven piristykset

Nykypäivänä ei onneksi tarvitsee odottaa aivan pääsiäiseen saakka seuraavia vapaita tai juhlia. Talviloma katkaisee mukavasti kevättä maaliskuussa ja sitä ennen helmikuussa sydäntalvea piristävät ystävänpäivä ja laskiainen.

Ystävänpäivänä suklaata. Kaamoksen kaatajaiset - härkäviikoista laskiaiseen. Opinpuu

Ystävänpäivä

on saattanut saada alkunsa jo antiikin aikana Rooman Lupercalia-juhlasta, jota vietettiin 15. helmikuuta. Juhlalla kunnioitettiin Junoa, roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta, sekä Pania, luonnon jumalaa. Etenkin Englannissa ja Ranskassa Valentinuksen päivän romanttiseen rakkauteen liittyvillä tavoilla ja uskomuksilla on pitkä historia. 1300-luvulla ystävänpäivän juhlia ja rusettiluistelun kaltaisia lemmenarpajaisia vietettiin vuosittain. Ensimmäiset painetut Valentinen päivän kortit tulivat myyntiin Englannissa 1800-luvun alussa.

1800-luvun alussa Valentinuksen perinne siirtyi Atlantin yli Yhdysvaltoihin. Siellä perinteestä kasvoi nopeasti suuri kansanjuhla kortteineen ja lahjoineen. Tapa antaa suklaata ystävänpäivän lahjana yleistyi 1800-luvun lopulla. Ystävänpäivään erityisesti liitetyn sydämenmuotoisen suklaarasian keksi tiettävästi englantilainen Richard Cadbury vuonna 1868.

Kansainvälisestä Valentinuksen päivästä poiketen suomalainen ystävänpäivä on yleisemmin ystävien muistamisen, ei vain rakastavaisten juhlapäivä. Ystävänpäivää on Suomessa vietetty 1980-luvulta lähtien helmikuun 14. päivänä. Se on muodostunut toiseksi suosituimmaksi korttipäiväksi joulun jälkeen. Ensimmäiset ystävänpäiväkortit Suomessa painatti Suomen Punainen Risti. Päivän tunnuksena tunnetaan kautta maailman punainen sydän.

Miten sinä vietät ystävänpäivää?

IDEA:

Ystävänpäivää voi viettää isommallakin porukalla – vaikkapa järjestämällä viininmaistajaiset juustojen kera.

Laskiaispullat. Kaamoksen kaatajaiset - härkäviikoista laskiaiseen. Opinpuu

Laskiainen

on pääsiäistä edeltävä juhla, johon kuuluu sekä pakanallisia että kirkollisia perinteitä. Paastoaikaa on vietetty 600-luvulta saakka valmistautumisena pääsiäiseen. Ennen sen alkua on katolisissa maissa keskiajalta saakka vietetty karnevaaleja (”carne vale”, jäähyväiset lihalle). Etelä-Euroopan karnevaalien kanssa samanaikaisesti vietetään Pohjois-Euroopassa laskiaista. Kirkollisessa mielessä laskiainen on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä kestävän paastonajan alkajaisjuhla.

Laskiaiseen kuuluvia juhlapäiviä ovat laskiaissunnuntai sekä kaksi päivää myöhemmin oleva laskiais­tiistai, mutta useissa maissa myös niiden välinen maanantai, joka esimerkiksi Saksassa tunnetaan nimellä Rosen­montag (”ruusu­maanantai”). Suomen sanan ”laskiainen” alkuperä on ollut epävarma. Ehdokkaita sanan alkuperäksi ovat mm. olleet ”laskeutua” (laskeudutaan paastoon) ja ”laskea” (lasketaan päiviä pääsiäiseen). Aikaisin päivämäärä laskiaistiistaille on 3.2. ja myöhäisin 9.3.

Monet Suomen laskiaismenoista ovat luultavasti peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Tosin enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. Laskiaisperinteistä elävät mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. Perinteisesti pulkkamäessä huudettiin ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kun nurkanpäitä (hirrenpää nurkkasalvoksessa) ja nauriita kuin lautasia”.

Laskiaispullat alkoivat yleistyä 1800-luvulla. Nykyään kyse on pullasta, jonka väliin laitetaan joko hilloa tai mantelimassaa ja kermavaahtoa. Laskiaisena syötiin aiemmin tukevasti liharuokaa, koska seuraavan kerran lihaa sai syödä vasta paaston jälkeen pääsiäisenä. Perinteisiä laskiaisruokia olivat rasvarieska ja liharokka. Rasvarieska oli ohrajauhoista tehtyä leipää, jota oli höystetty sianihralla. Liharokka oli keitetty herneistä ja rukiinjyvistä sekä höystetty siansorkilla tai sian päällä. Keittoa kutsuttiin myös sorkkarokaksi. Hernekeitto on tunnettu jo antiikin ajalla ja se on jatkanut voittokulkuaan aina nykypäivään saakka.

Perinteinen hernerokka

10 annosta

Ainekset:

  • 3 1/2 l vettä
  • 500 g (1 pussi) kuivattuja herneitä
  • 1 sipuli
  • 500 g (luullista) savupotkaa tai kasleria
  • 2 laakerinlehteä
  • 2 tl kuivattua meiramia tai
  • timjamia
  • noin 8 maustepippuria
  • 1 tl suolaa

Lisäksi:

  • sinappia

Valmistusohje

  • Huuhtele herneet ja pane veteen turpoamaan keittokattilaan edellisenä päivänä. Nosta kattila levylle. Kuumenna ja lisää pilkottu sipuli ja savupotka (tai sianliha). Kuori pinnasta vaahtoa reikäkauhalla. Lisää laakerinlehdet, meirami ja pippurit.
  • Keitä keittoa hiljalleen noin kolme tuntia. Mitä kauemmin se saa kiehua, sen parempaa siitä tulee.
  • Ota potka ja poista kamara ja luut potkasta. Paloittele liha ja lisää keittoon. Mausta suolalla ja ohenna vedellä tarvittaessa. Sekoita lautasella lisämausteeksi lusikallinen sinappia.

Millaisia lapsuuden/nuoruuden muistoja sinulle herää hernekeitosta?

IDEA:

Oletko perinne- ja retroruokien ystävä? Opinpuun kaupasta löytyy jatkoa hernerokkaperinteelle…

E-kirjat: Retroruokaa (myös painettuna). Kokeile kirjassa esiteltyjä reseptejä ja palaa niiden myötä muistojesi makumaailmaan.

Makumatka muistoihin. Muistele lapsuuden ja nuoruuden tuttuja makuja sekä tunnelmia tai piristä omaa ruokalistaasi perinne- ja retrohenkisillä aterioilla.

Artikkelin lähde: Wikipedia

by Categories: Ajankohtaisia vinkkejä, HyvinvointiTags: , , , , , , , Jätä kommentti
Kaamos, kynttilä

Juhlasta juhlaan – kaamosajan valonpilkut

Loppuvuonna ja vuodenvaihteessa on monta syytä juhlaan. On pikkujoulua, itsenäisyyspäivää, joulun viettoa, uusi vuosi ja vihoviimeisenä loppiainen. Usein juhlatunnelmaan pääsee jo yhdessäolon ja herkullisten tarjottavien kera. Tosin monien perinteisten juhlien vietto on muotoutunut ajan saatossa hyvinkin erilaiseksi aiempiin aikoihin verrattuna. Moni ei vietä em. perinnejuhlia lainkaan.

Meitä perinteiden vaalijoita kuitenkin riittää, joten luodaanpa pieni katsaus tuleviin kaamosajan valopilkkuihin. Tässä ajankohtaispostauksessa kerrataan edellä mainittujen perinteisten juhlien merkitystä ja kuinka niitä on Suomessa tapana juhlistaa.

pikkujoulun viettoa Kuvaaja: Nicole Michalou : https://www.pexels.com/fi-fi/

Pikkujoulu

Pikkujoulu, josta käytetään useimmiten monikollista muotoa pikkujoulut, on ennen varsinaisia joulunpyhiä järjestettävä vapaamuotoinen, usein jouluteemainen juhla. Pikkujoululla on juuret adventin vietossa. Adventista alkoi joulun odotus ja paasto, joka päättyi jouluun. 1800-luvulla adventtiakin kutsuttiin välillä pikkujouluksi.

Pikkujouluja järjestävät tyypillisesti erilaiset yritykset, yhdistykset, organisaatiot ja yhteisöt. Myös harrastusseuroissa pidetään pikkujouluja usein vuoden viimeisen kokoontumisen puitteissa. Monilla on tapana kokoontua suvun kesken pikkujouluihin ennen varsinaista isompaa joulun juhlaa, joka monissa perheissä vietetään nykyisin vain ydinperheen kesken.

Pikkujoulua voi juhlistaa monin tavoin. Perinteisesti ne ovat jouluteemalliset juhlat, joissa on tarjolla jouluista syötävää ja juotavaa. Perinteisesti pikkujouluissa tarjotaan ensimmäisen kerran jouluruokia, erityisesti riisipuuroa ja glögiä.

Nykyään pikkujouluja vietetään usein erilaisten aktiviteettien parissa, kuten keilaten, ruokaillen, teatterissa, konsertissa jne. Pikkujoulu tuo mukavan ilon pilkahduksen vuoden pimeimpään aikaan.

Idea: Pikkujouluja on hauskaa viettää esimerkiksi viininmaistajaisten merkeissä.

juhlakattaus, siniset mehiläisvahakynttilät

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta. Itsenäisyyspäivä on vakavamielinen juhla, johon liittyy sodan ja kaatuneiden muisteleminen. Päivään liittyy monia jokavuotisia perinteitä, kuten esimerkiksi jo ensimmäisen presidentin ajoista lähtien vietetty tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto, soihtukulkueita ja paraateja.  Uudempaa perinnettä on Tuntematon sotilas -elokuvan televisioesitys.

Itsenäisyyspäivänä on tapana sytyttää kaksi sinivalkoista kynttilää ja sijoittaa ne esimerkiksi ikkunalle. Varmaksi ei tiedetä, mistä kynttiläperinne on saanut alkunsa. Vakiintunut perinne kynttilöistä ikkunalaudalla tuli vuonna 1927, kun Itsenäisyyden Liitto kehotti sytyttämään kynttilät itsenäisyyspäivän illaksi klo 18–21. Nykyään kynttilöiden poltto lopetetaan yleensä klo 20.

Siniset ja/tai valkoiset kynttilät luovat rauhallisen tunnelman itsenäisyyspäivän ruokapöytään.

joululahjat (kuvaaja Jill Wellington/Pixabay)

Joulu

Moni suomalainen jouluperinne, kuten juhlarauhan julistaminen, lahjojen antaminen, vähävaraisten auttaminen, havukoristeet, kynttilöiden polttaminen, tontuiksi pukeutuminen sekä kinkun syönti, on saanut alkunsa antiikin Rooman Saturnalia-juhlasta. Alun perin Saturnalia-juhla on sijoittunut keskikesään ja sillä juhlistettiin mm. maanviljelystä. Juhla siirrettiin myöhemmin vuoden loppuun ja yhdistettiin talvipäivän seisauksen juhlaan.

Nykyisin joulun värinä pidetään punaista. Myös vihreä, kulta, valkoinen ja hopea yhdistetään jouluun. Yleisiä joulukoristeita ovat Suomessa joulukranssit, kuusenoksat, kynttilät, joulukuusi, olkipukit, joulun pöytäliinat, omenat, joulukukat, lyhteet, ulkosoihdut, jäälyhdyt jne.

Kynttilät perinteisissä jouluisissa väreissä (kirkas punainen, tummanpunainen, valkoinen, vihreä) viimeistelevät kodin joulutunnelman.

Suomalaisen joulun ulkoisiin ihanteisiin liittyvät runsaat jouluruuat, omatekoiset joulukoristeet ja joulusauna. Pohjoismainen joulupukkiperinne on nuutti- ja kekripukkiperinteiden jatkumoa. Tapa syödä runsaasti jouluaterialla periytyy muinaissuomalaisilta.  Se liittyy erityisesti maatalousvuoden kiertoon sekä valon juhlaan, jota vietettiin talvipäivänseisauksen tienoilla.

Suomalaiseen joulupöytään kuuluvia ruokia ovat muun muassa erilaiset laatikot, yleensä porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot sekä erilaiset kalaruoat kuten kylmäsavustettu lohi, graavilohi ja graavisiika. Jouluaattona syödään yleensä riisipuuroa. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja. Lipeäkala ja puuro ovat vanhimpia kansan jouluruokia.

viini ja juusto

Uusi vuosi

Uuden vuoden juhlalla juhlistetaan vuoden vaihtumista. Suomessa on juhlittu uutta vuotta keskitalven aikaan vasta noin 1300-luvulta alkaen ja virallisesti vasta 1500-luvulta alkaen. Uutta vuotta juhlitaan ympäri maailmaa monin tavoin, kuten esimerkiksi ilotulituksilla.

Uuden vuoden alkaessa on tapana muistella menneen vuoden tapahtumia sekä tehdä suunnitelmia alkavaa vuotta varten. Uuteenvuoteen kuuluu ilotulitteiden ampuminen. Uudenvuodenaattona tai -yönä alkavan vuoden tapahtumia ennustetaan hevosenkengän muotoisten uudenvuodentinojen valamisella.

Uudenvuodenyönä monet ravintolat ovat täynnä ja illanviettoon kuuluu tanssi. Monien uudenvuoden viettoon saattaa kuulua myös ooppera, teatteri tai konsertti. Suomalaisen uudenvuoden juhlaruokiin kuuluvat mm. nakit ja perunasalaatti. Herkullinen kotona valmistettu uuden vuoden illallinen on myös yleistynyt. Kun kello lyö kaksitoista, nostetaan maljat ja toivotetaan hyvää uutta vuotta.

Idea: Uuden vuoden juhlan ohjelmanumeroksi sopii myös hauskat viininmaistajaiset juustojen kera.

Loppiainen

Loppiainen on juhlapäivä, joka päättää joulun pyhät. Loppiaista vietetään 6. tammikuuta ja se on yleinen vapaapäivä Suomessa. Loppiainen on todennäköisesti joulua vanhempi kristillinen juhla. Sitä pidetään itämaan tietäjien muistojuhlana, mutta loppiaisena juhlitaan myös Jeesuksen kastetta Jordanjoessa. Useissa eteläisen Euroopan maissa loppiaiseen liittyy enemmän erilaisia perinteitä kuin meillä pohjoismaissa.

Suomessa on tapana kantaa joulukuusi viimeistään ulos loppiaisena, imuroida neulaset ja varastoida joulukoristeet odottamaan seuraavaa vuotta. Osa pitää kuusen ja koristeet Nuutinpäivään 13. tammikuuta asti tai pidempäänkin.

Idea: Vietä retrohenkinen loppiainen vanhan ajan malliin.

Miten sinä vietät loppuvuoden ja vuodenvaihteen juhlia?

Juhlanjärjestäjän ideapankki (Juhlat.fi)

by Categories: Ajankohtaisia vinkkejä, JuhlatTags: , , , , , , , , Jätä kommentti

Ideoita syksyyn

Kekri – syksyn sadonkorjuujuhla

Onko vuodessa kuukautta, jolloin ei olisi yhtään juhlapyhää tai aihetta juhlaan? Eipä taida olla. Jo heti perään, kun on saatu pidettyä kesän päätösjuhla, Venetsialaiset, koittaa syyskuussa sadonkorjuun aika ja sadonkorjuujuhla, Kekri. Kekrillä on vuosituhansia vanhat juuret eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa.

Ennen aikaan kekrijuhlissa jopa aivan mässäiltiin satokauden antimilla, ennustettiin tulevan vuoden tapahtumia ja pidettiin hauskaa. Nykyisin kekriä vietetään usein erilaisten tulijuhlien, lähiruokatapahtumien ja konserttien muodossa.

Kekrin ytimessä on yhteisöllisyys, irtiotto arjesta sekä tietysti herkuttelu uuden sadon antimilla. Kekriä voidaan juhlia syyskuun lopulta aina marraskuun alkuun. Perinteinen suomalainen kekrimenu on koostunut lammas- tai sianpaistista, makkaroista, juureksista ja tuoreesta leivästä. Niiden lisäksi kekriherkkuihin ovat kuuluneet limput, rieskat, juustot, piirakat, talkkuna, keitetyt ja suolatut pavut, kinkku, kala, riista, liha- ja kalakukko, laatikot, kahvi sekä vehnäset, kekripullat, kakku ym.

Kekriä voi juhlia monin tavoin. Mikä estäisi juhlimaan kekriä esimerkiksi retrohenkisissä tunnelmissa ja kaivamaan esille vanhoja ruokareseptejä vuosikymmenten takaa? Retroruokaa – makumuistoja menneiltä vuosikymmeniltä -kirjasta löytyy muutamia edellä mainittuja kekriherkkujakin resepteineen ja tarinoineen.

Tummat viinirypäleet, Opinpuu
Viininkorjuu Euroopassa asettuu yleensä syys-lokakuulle.

Syksy on myös viininkorjuun aikaa

Suomessa hiukan harvinaisempaa, ainakin vielä toistaiseksi, on viininsadon talteenotto. Viiniköynnös viihtyy Suomessa melko huonosti ja viljelyä on vain muutamilla tiloilla. Marjaviinien osalta tilanne on toinen. Toimivia tilaviiniyrityksiä on noin 20–30 kpl ja marjaviinien suosio on nousussa. Marjojen korjuu viininvalmistusta varten on samankaltainen prosessi kuin viininkorjuukin. Viininkorjuu Euroopassa asettuu yleensä syys-lokakuulle.

Kaiken kaikkiaan suomalainen viinikulttuuri on nuorta, mutta elinvoimaista. 1990-luvulla tapahtui Suomessa suuri viinikulttuurin muutos. Tuolloin katseet suunnattiin Euroopan viinimaihin ja laajemmallekin. Viinien kulutus moninkertaistui, viiniharrastus lisääntyi ja viinistä tuli ruokaharrastuksen myötä osa ateriahetkeä.

Viinivalintoihin saa asiantuntevaa ohjausta Alkon myyjiltä. Jos kuitenkin olet kiinnostunut mieluummin ottamaan itse selvää viinien maailmasta ja aloittamaan näin syksyn tullen vaikkapa viiniharrastuksen, tutustu e-kirjapakettiin: Viinihetki – tietoa, taitoa ja taidetta lasissa + Näin pidät viininmaistajaiset – vinkkejä kotitastingiin. Polku viinimaailmaan avautuu kirjapaketin avulla helposti ja nopeasti.

Mehiläisvahakynttilät, Opinpuu
Kynttilöillä voi somistaa ja luoda tunnelmaa lukemattomilla eri tavoilla.

Kynttilöitä parempaa tunnelmantuojaa ei olekaan…

Kynttilät luovat tunnelmaa juhlaan kuin juhlaan, niin myös kekriin. Yhdistele yhteen erilaisia ja erivärisiä kynttilänjalkoja ja kynttilöitä. Luo asetelmia, jotka antavat juhlaan sopivaa tunnelmaa. Ekologiset mehiläisvahakynttilät ovat luonnollinen valinta luonnon suureen juhlaan…

Herkullista sadonkorjuujuhlaa!

by Categories: Ajankohtaisia vinkkejäTags: , , Jätä kommentti