Juhlasta juhlaan – kaamosajan valonpilkut

Loppuvuonna ja vuodenvaihteessa on monta syytä juhlaan. On pikkujoulua, itsenäisyyspäivää, joulun viettoa, uusi vuosi ja vihoviimeisenä loppiainen. Usein juhlatunnelmaan pääsee jo yhdessäolon ja herkullisten tarjottavien kera. Tosin monien perinteisten juhlien vietto on muotoutunut ajan saatossa hyvinkin erilaiseksi aiempiin aikoihin verrattuna. Moni ei vietä em. perinnejuhlia lainkaan.

Meitä perinteiden vaalijoita kuitenkin riittää, joten luodaanpa pieni katsaus tuleviin kaamosajan valopilkkuihin. Tässä ajankohtaispostauksessa kerrataan edellä mainittujen perinteisten juhlien merkitystä ja kuinka niitä on Suomessa tapana juhlistaa.

pikkujoulun viettoa Kuvaaja: Nicole Michalou : https://www.pexels.com/fi-fi/

Pikkujoulu

Pikkujoulu, josta käytetään useimmiten monikollista muotoa pikkujoulut, on ennen varsinaisia joulunpyhiä järjestettävä vapaamuotoinen, usein jouluteemainen juhla. Pikkujoululla on juuret adventin vietossa. Adventista alkoi joulun odotus ja paasto, joka päättyi jouluun. 1800-luvulla adventtiakin kutsuttiin välillä pikkujouluksi.

Pikkujouluja järjestävät tyypillisesti erilaiset yritykset, yhdistykset, organisaatiot ja yhteisöt. Myös harrastusseuroissa pidetään pikkujouluja usein vuoden viimeisen kokoontumisen puitteissa. Monilla on tapana kokoontua suvun kesken pikkujouluihin ennen varsinaista isompaa joulun juhlaa, joka monissa perheissä vietetään nykyisin vain ydinperheen kesken.

Pikkujoulua voi juhlistaa monin tavoin. Perinteisesti ne ovat jouluteemalliset juhlat, joissa on tarjolla jouluista syötävää ja juotavaa. Perinteisesti pikkujouluissa tarjotaan ensimmäisen kerran jouluruokia, erityisesti riisipuuroa ja glögiä.

Nykyään pikkujouluja vietetään usein erilaisten aktiviteettien parissa, kuten keilaten, ruokaillen, teatterissa, konsertissa jne. Pikkujoulu tuo mukavan ilon pilkahduksen vuoden pimeimpään aikaan.

Idea: Pikkujouluja on hauskaa viettää esimerkiksi viininmaistajaisten merkeissä.

juhlakattaus, siniset mehiläisvahakynttilät

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta. Itsenäisyyspäivä on vakavamielinen juhla, johon liittyy sodan ja kaatuneiden muisteleminen. Päivään liittyy monia jokavuotisia perinteitä, kuten esimerkiksi jo ensimmäisen presidentin ajoista lähtien vietetty tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto, soihtukulkueita ja paraateja.  Uudempaa perinnettä on Tuntematon sotilas -elokuvan televisioesitys.

Itsenäisyyspäivänä on tapana sytyttää kaksi sinivalkoista kynttilää ja sijoittaa ne esimerkiksi ikkunalle. Varmaksi ei tiedetä, mistä kynttiläperinne on saanut alkunsa. Vakiintunut perinne kynttilöistä ikkunalaudalla tuli vuonna 1927, kun Itsenäisyyden Liitto kehotti sytyttämään kynttilät itsenäisyyspäivän illaksi klo 18–21. Nykyään kynttilöiden poltto lopetetaan yleensä klo 20.

Siniset ja/tai valkoiset kynttilät luovat rauhallisen tunnelman itsenäisyyspäivän ruokapöytään.

joululahjat (kuvaaja Jill Wellington/Pixabay)

Joulu

Moni suomalainen jouluperinne, kuten juhlarauhan julistaminen, lahjojen antaminen, vähävaraisten auttaminen, havukoristeet, kynttilöiden polttaminen, tontuiksi pukeutuminen sekä kinkun syönti, on saanut alkunsa antiikin Rooman Saturnalia-juhlasta. Alun perin Saturnalia-juhla on sijoittunut keskikesään ja sillä juhlistettiin mm. maanviljelystä. Juhla siirrettiin myöhemmin vuoden loppuun ja yhdistettiin talvipäivän seisauksen juhlaan.

Nykyisin joulun värinä pidetään punaista. Myös vihreä, kulta, valkoinen ja hopea yhdistetään jouluun. Yleisiä joulukoristeita ovat Suomessa joulukranssit, kuusenoksat, kynttilät, joulukuusi, olkipukit, joulun pöytäliinat, omenat, joulukukat, lyhteet, ulkosoihdut, jäälyhdyt jne.

Kynttilät perinteisissä jouluisissa väreissä (kirkas punainen, tummanpunainen, valkoinen, vihreä) viimeistelevät kodin joulutunnelman.

Suomalaisen joulun ulkoisiin ihanteisiin liittyvät runsaat jouluruuat, omatekoiset joulukoristeet ja joulusauna. Pohjoismainen joulupukkiperinne on nuutti- ja kekripukkiperinteiden jatkumoa. Tapa syödä runsaasti jouluaterialla periytyy muinaissuomalaisilta.  Se liittyy erityisesti maatalousvuoden kiertoon sekä valon juhlaan, jota vietettiin talvipäivänseisauksen tienoilla.

Suomalaiseen joulupöytään kuuluvia ruokia ovat muun muassa erilaiset laatikot, yleensä porkkana-, lanttu- ja perunalaatikot sekä erilaiset kalaruoat kuten kylmäsavustettu lohi, graavilohi ja graavisiika. Jouluaattona syödään yleensä riisipuuroa. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja. Lipeäkala ja puuro ovat vanhimpia kansan jouluruokia.

viini ja juusto

Uusi vuosi

Uuden vuoden juhlalla juhlistetaan vuoden vaihtumista. Suomessa on juhlittu uutta vuotta keskitalven aikaan vasta noin 1300-luvulta alkaen ja virallisesti vasta 1500-luvulta alkaen. Uutta vuotta juhlitaan ympäri maailmaa monin tavoin, kuten esimerkiksi ilotulituksilla.

Uuden vuoden alkaessa on tapana muistella menneen vuoden tapahtumia sekä tehdä suunnitelmia alkavaa vuotta varten. Uuteenvuoteen kuuluu ilotulitteiden ampuminen. Uudenvuodenaattona tai -yönä alkavan vuoden tapahtumia ennustetaan hevosenkengän muotoisten uudenvuodentinojen valamisella.

Uudenvuodenyönä monet ravintolat ovat täynnä ja illanviettoon kuuluu tanssi. Monien uudenvuoden viettoon saattaa kuulua myös ooppera, teatteri tai konsertti. Suomalaisen uudenvuoden juhlaruokiin kuuluvat mm. nakit ja perunasalaatti. Herkullinen kotona valmistettu uuden vuoden illallinen on myös yleistynyt. Kun kello lyö kaksitoista, nostetaan maljat ja toivotetaan hyvää uutta vuotta.

Idea: Uuden vuoden juhlan ohjelmanumeroksi sopii myös hauskat viininmaistajaiset juustojen kera.

Loppiainen

Loppiainen on juhlapäivä, joka päättää joulun pyhät. Loppiaista vietetään 6. tammikuuta ja se on yleinen vapaapäivä Suomessa. Loppiainen on todennäköisesti joulua vanhempi kristillinen juhla. Sitä pidetään itämaan tietäjien muistojuhlana, mutta loppiaisena juhlitaan myös Jeesuksen kastetta Jordanjoessa. Useissa eteläisen Euroopan maissa loppiaiseen liittyy enemmän erilaisia perinteitä kuin meillä pohjoismaissa.

Suomessa on tapana kantaa joulukuusi viimeistään ulos loppiaisena, imuroida neulaset ja varastoida joulukoristeet odottamaan seuraavaa vuotta. Osa pitää kuusen ja koristeet Nuutinpäivään 13. tammikuuta asti tai pidempäänkin.

Idea: Vietä retrohenkinen loppiainen vanhan ajan malliin.

Miten sinä vietät loppuvuoden ja vuodenvaihteen juhlia?

Juhlanjärjestäjän ideapankki (Juhlat.fi)


Ideoita syksyyn

Kekri – syksyn sadonkorjuujuhla

Onko vuodessa kuukautta, jolloin ei olisi yhtään juhlapyhää tai aihetta juhlaan? Eipä taida olla. Jo heti perään, kun on saatu pidettyä kesän päätösjuhla, Venetsialaiset, koittaa syyskuussa sadonkorjuun aika ja sadonkorjuujuhla, Kekri. Kekrillä on vuosituhansia vanhat juuret eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa.

Ennen aikaan kekrijuhlissa jopa aivan mässäiltiin satokauden antimilla, ennustettiin tulevan vuoden tapahtumia ja pidettiin hauskaa. Nykyisin kekriä vietetään usein erilaisten tulijuhlien, lähiruokatapahtumien ja konserttien muodossa.

Kekrin ytimessä on yhteisöllisyys, irtiotto arjesta sekä tietysti herkuttelu uuden sadon antimilla. Kekriä voidaan juhlia syyskuun lopulta aina marraskuun alkuun. Perinteinen suomalainen kekrimenu on koostunut lammas- tai sianpaistista, makkaroista, juureksista ja tuoreesta leivästä. Niiden lisäksi kekriherkkuihin ovat kuuluneet limput, rieskat, juustot, piirakat, talkkuna, keitetyt ja suolatut pavut, kinkku, kala, riista, liha- ja kalakukko, laatikot, kahvi sekä vehnäset, kekripullat, kakku ym.

Kekriä voi juhlia monin tavoin. Mikä estäisi juhlimaan kekriä esimerkiksi retrohenkisissä tunnelmissa ja kaivamaan esille vanhoja ruokareseptejä vuosikymmenten takaa? Retroruokaa – makumuistoja menneiltä vuosikymmeniltä -kirjasta löytyy muutamia edellä mainittuja kekriherkkujakin resepteineen ja tarinoineen.

Tummat viinirypäleet, Opinpuu
Viininkorjuu Euroopassa asettuu yleensä syys-lokakuulle.

Syksy on myös viininkorjuun aikaa

Suomessa hiukan harvinaisempaa, ainakin vielä toistaiseksi, on viininsadon talteenotto. Viiniköynnös viihtyy Suomessa melko huonosti ja viljelyä on vain muutamilla tiloilla. Marjaviinien osalta tilanne on toinen. Toimivia tilaviiniyrityksiä on noin 20–30 kpl ja marjaviinien suosio on nousussa. Marjojen korjuu viininvalmistusta varten on samankaltainen prosessi kuin viininkorjuukin. Viininkorjuu Euroopassa asettuu yleensä syys-lokakuulle.

Kaiken kaikkiaan suomalainen viinikulttuuri on nuorta, mutta elinvoimaista. 1990-luvulla tapahtui Suomessa suuri viinikulttuurin muutos. Tuolloin katseet suunnattiin Euroopan viinimaihin ja laajemmallekin. Viinien kulutus moninkertaistui, viiniharrastus lisääntyi ja viinistä tuli ruokaharrastuksen myötä osa ateriahetkeä.

Viinivalintoihin saa asiantuntevaa ohjausta Alkon myyjiltä. Jos kuitenkin olet kiinnostunut mieluummin ottamaan itse selvää viinien maailmasta ja aloittamaan näin syksyn tullen vaikkapa viiniharrastuksen, tutustu e-kirjapakettiin: Viinihetki – tietoa, taitoa ja taidetta lasissa + Näin pidät viininmaistajaiset – vinkkejä kotitastingiin. Polku viinimaailmaan avautuu kirjapaketin avulla helposti ja nopeasti.

Mehiläisvahakynttilät, Opinpuu
Kynttilöillä voi somistaa ja luoda tunnelmaa lukemattomilla eri tavoilla.

Kynttilöitä parempaa tunnelmantuojaa ei olekaan…

Kynttilät luovat tunnelmaa juhlaan kuin juhlaan, niin myös kekriin. Yhdistele yhteen erilaisia ja erivärisiä kynttilänjalkoja ja kynttilöitä. Luo asetelmia, jotka antavat juhlaan sopivaa tunnelmaa. Ekologiset mehiläisvahakynttilät ovat luonnollinen valinta luonnon suureen juhlaan…

Herkullista sadonkorjuujuhlaa!


Ideoita elokuuhun

Oletko käynyt Portugalissa?

Nähtävyyksien ja rantalomailun lisäksi Portugalista löytyy hyviä viinejä ja herkullisia ruokia. Portugalilaiset valkoviinit sopivat myös mm. loistavasti kesäpöytään ja esimerkiksi elokuisiin illanviettoihin. Punaviineistä taas löytyy oivia grilliviinejä. Lisätietoa Portugalin viineistä, viinialueista ja rypäleistä sekä herkullisista ruoista löytyy e-kirjasta Portugalilainen Viinihetki. Kirja kulkee kätevästi mukanasi ja on helposti luettavissa vaikkapa matkapuhelimestasi.

auringonkukat, pikkunaposteltavat, Opinpuu

Venetsialaisten aika

Venetsialaiset on elokuun viimeisenä viikonloppuna vietettävä kesän ja mökkeilykauden päätösjuhla. Venetsialaisia pidetään myös veden, tulen ja valon juhlana. Venetsialaisia juhlistetaan yleensä erilaisin valoin, kynttilöin ja koristein sekä kokkaamalla pikkuherkkuja illanistujaisiin. Mikä on sen tunnelmallisempaa, kuin nauttia hyvästä ruoasta, juomasta sekä ystävien ja läheisten seurasta tunnelmallisessa kynttilävalaistuksessa. Luonnonläheiseen mökkiympäristöön tai yhtä hyvin kaupunkiasunnon terassille tunnelmaa luomaan sopivat ekologiset, kauniilla liekillä loistavat käsintehdyt mehiläisvahakynttilät.

rentoutuminen, aromit, Opinpuu

Rentoutumista ja rauhoittumista ennen töihin paluuta…

Lomalta palatessa voi väsymys yllättää, vaikka kehon ja mielen pitäisikin olla hyvin levänneitä ja rentoutuneita. Se on normaalia. Keho ja mieli totuttelevat jälleen uuteen vuorokausirytmiin. Ennen töihin palaamista voi järjestää pienen ”loman lopettajaisjuhlan” ottamalla itselle aikaa ja viettämällä rentouttavan ja rauhoittavan hetken muistelemalla vaikkapa mennyttä lomaa… Tällaisen siirtymäriitin lomalta arkeen voi tehdä monin tavoin.

Oletko viettänyt rentouttavaa hetkeä tuoksujen parissa? Hemmottelevaan hetkeen voi kuulua esimerkiksi rentouttava suihku, ihoa pehmentävä hyväntuoksuinen vartalovoide, luonnollisten eteeristen öljyjen aromaattinen tuoksu ilmassa, tuoksuöljyn lämmittävä tunne iholla ym. Levollisen loman lopettajaisjuhlan voi luoda esimerkiksi Relaxed Soul – tuotesarjan rentouttavilla ja hoitavilla tuoksutuotteilla.

TUNNELMALLISTA ELOKUUTA!