Loppusyksyn, joulun ja uuden vuoden juhlakauden jälkeen seuraavat ”härkäviikot”. Vanha kansa kutsuu loppiaisen jälkeisiä pyhättömiä viikkoja härkäviikoiksi. Ne tunnetaan myös nimellä selkäviikot, mikä termi viittaa talvenselkään. Härkäviikko-nimitys on syntynyt aikana, jolloin härkiä käytettiin vetojuhtina. Joulunaika oli juhlan aikaa, jolloin syötiin ja juotiin. Sen jälkeen alkoi arkinen ankeus; oli katsottava, mihin ruoka riittää. Edessä oli pitkä talvikausi. Vasta laskiaisena katsottiin olevan jälleen syytä juhlaan. Härkäviikot kestivät ennen aikaan siis laskiaiseen saakka.
Kaamosväsymys on ilmiö, jonka suuri osa suomalaisista tunnistaa. Härkäviikot ovat myös pimeintä vuoden aikaa. Pimeä vuodenaika vaikuttaa monen vireyteen ja mielialaan, siksi härkäviikot ovat erinomaista aikaa keskittää huomio omaan terveyteen ja jaksamiseen.
Pienikin päivittäinen arki- ja hyötyliikunta tekee hyvää. Samaan aikaan on hyvä kiinnittää huomiota terveelliseen ruokavalioon ja nukkua riittävästi. Kun valoa on niukasti, joutuu sen saamiseksi näkemään tavallista enemmän vaivaa. Kirkasvalolamppu toimii tutkitusti – jo puoli tuntia kirkasvalolampun äärellä aamuisin auttaa ylläpitämään vireyttä, vaikuttaa mielialaan ja helpottaa nukahtamista illalla.
Vuoden pimeimpänä aikana kannattaa itseään hemmotella ja palkita. Pyri tietoisesti tekemään joka päivä jotain sellaista, mikä tuottaa sinulle iloa.
IDEA:
Rakenna itsellesi pieni kotikylpylä tai hyvinvoinnin keidas
Hyvinvoinnin keitaan rakentaminen kotiin ei vaadi suurta vaivaa, mutta se hellii ja hemmottelee tehokkaasti. Ota hetki aikaa, paperia ja kynä. Kirjoita ylös, minkälainen sinun hyvinvoinnin keitaasi voisi olla, mitä se voisi sisältää? Missä hyvinvointikeitaasi sijaitsee…kylpyhuoneessa, makuuhuoneessa, olohuoneen oleskelunurkkauksessa…? Käyttääkö keidasta myös joku toinen kanssasi vai olisiko se jopa koko perheen rentoutumispaikka.
Haluatko hyvän olon hetkesi olevan rentouttava kylpy ja kaikinpuolinen kehon huoltohetki vai haluatko saada aistisi rentoutumaan esimerkiksi tuoksujen avulla? Haluatko keskittyä hyvään kirjaan tai pelkästään sulkea silmät ja kuunnella lempimusiikkiasi? Lämpimän kylvyn tai suihkuhetken jälkeen on ihanaa istahtaa lempinurkkaukseen vaikkapa musiikin ja höyryävän teekupin kanssa aistien samalla rentouttavia aromaattisia tuoksuja. Hyvinvoinnin keitaita voi kodissa olla kernaasti useampiakin tai yksi keidas voi palvella monessa eri tarkoituksessa.
Hyvinvoinnin keitaasi ei tarvitse olla heti valmis. Tarkista, mitä sinulla jo on keidastasi varten ja lisää pikkuhiljaa uusia elementtejä: kauniita tavaroita, tunnelmanluojia (valoja, kynttilöitä, kasveja), hyvinvointituotteita (kasvojen ja ihonhoitotuotteita, kylpy/suihkutuotteita…) , tuoksutuotteita, musiikkia jne. Huolella ja rakkaudella rakennettu hyvinvoinnin keitaasi / kotikylpyläsi palvelee sinua vuosia ja voit pienin muutoksin uudistaa sitä esimerkiksi vuodenajan mukaan.
Ystävänpäivä ja laskiainen – sydäntalven piristykset
Nykypäivänä ei onneksi tarvitsee odottaa aivan pääsiäiseen saakka seuraavia vapaita tai juhlia. Talviloma katkaisee mukavasti kevättä maaliskuussa ja sitä ennen helmikuussa sydäntalvea piristävät ystävänpäivä ja laskiainen.
Ystävänpäivä
on saattanut saada alkunsa jo antiikin aikana Rooman Lupercalia-juhlasta, jota vietettiin 15. helmikuuta. Juhlalla kunnioitettiin Junoa, roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta, sekä Pania, luonnon jumalaa. Etenkin Englannissa ja Ranskassa Valentinuksen päivän romanttiseen rakkauteen liittyvillä tavoilla ja uskomuksilla on pitkä historia. 1300-luvulla ystävänpäivän juhlia ja rusettiluistelun kaltaisia lemmenarpajaisia vietettiin vuosittain. Ensimmäiset painetut Valentinen päivän kortit tulivat myyntiin Englannissa 1800-luvun alussa.
1800-luvun alussa Valentinuksen perinne siirtyi Atlantin yli Yhdysvaltoihin. Siellä perinteestä kasvoi nopeasti suuri kansanjuhla kortteineen ja lahjoineen. Tapa antaa suklaata ystävänpäivän lahjana yleistyi 1800-luvun lopulla. Ystävänpäivään erityisesti liitetyn sydämenmuotoisen suklaarasian keksi tiettävästi englantilainen Richard Cadbury vuonna 1868.
Kansainvälisestä Valentinuksen päivästä poiketen suomalainen ystävänpäivä on yleisemmin ystävien muistamisen, ei vain rakastavaisten juhlapäivä. Ystävänpäivää on Suomessa vietetty 1980-luvulta lähtien helmikuun 14. päivänä. Se on muodostunut toiseksi suosituimmaksi korttipäiväksi joulun jälkeen. Ensimmäiset ystävänpäiväkortit Suomessa painatti Suomen Punainen Risti. Päivän tunnuksena tunnetaan kautta maailman punainen sydän.
Miten sinä vietät ystävänpäivää?
IDEA:
Ystävänpäivää voi viettää isommallakin porukalla – vaikkapa järjestämällä viininmaistajaiset juustojen kera.
Laskiainen
on pääsiäistä edeltävä juhla, johon kuuluu sekä pakanallisia että kirkollisia perinteitä. Paastoaikaa on vietetty 600-luvulta saakka valmistautumisena pääsiäiseen. Ennen sen alkua on katolisissa maissa keskiajalta saakka vietetty karnevaaleja (”carne vale”, jäähyväiset lihalle). Etelä-Euroopan karnevaalien kanssa samanaikaisesti vietetään Pohjois-Euroopassa laskiaista. Kirkollisessa mielessä laskiainen on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä kestävän paastonajan alkajaisjuhla.
Laskiaiseen kuuluvia juhlapäiviä ovat laskiaissunnuntai sekä kaksi päivää myöhemmin oleva laskiaistiistai, mutta useissa maissa myös niiden välinen maanantai, joka esimerkiksi Saksassa tunnetaan nimellä Rosenmontag (”ruusumaanantai”). Suomen sanan ”laskiainen” alkuperä on ollut epävarma. Ehdokkaita sanan alkuperäksi ovat mm. olleet ”laskeutua” (laskeudutaan paastoon) ja ”laskea” (lasketaan päiviä pääsiäiseen). Aikaisin päivämäärä laskiaistiistaille on 3.2. ja myöhäisin 9.3.
Monet Suomen laskiaismenoista ovat luultavasti peräisin vanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. Tosin enää laskiaista ei yhdistetä pellavankasvuun, vaan siinä hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä. Laskiaisperinteistä elävät mäenlaskun ja jääkelkkojen tapaiset huvit. Perinteisesti pulkkamäessä huudettiin ”pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kun nurkanpäitä (hirrenpää nurkkasalvoksessa) ja nauriita kuin lautasia”.
Laskiaispullat alkoivat yleistyä 1800-luvulla. Nykyään kyse on pullasta, jonka väliin laitetaan joko hilloa tai mantelimassaa ja kermavaahtoa. Laskiaisena syötiin aiemmin tukevasti liharuokaa, koska seuraavan kerran lihaa sai syödä vasta paaston jälkeen pääsiäisenä. Perinteisiä laskiaisruokia olivat rasvarieska ja liharokka. Rasvarieska oli ohrajauhoista tehtyä leipää, jota oli höystetty sianihralla. Liharokka oli keitetty herneistä ja rukiinjyvistä sekä höystetty siansorkilla tai sian päällä. Keittoa kutsuttiin myös sorkkarokaksi. Hernekeitto on tunnettu jo antiikin ajalla ja se on jatkanut voittokulkuaan aina nykypäivään saakka.
Perinteinen hernerokka
10 annosta
Ainekset:
- 3 1/2 l vettä
- 500 g (1 pussi) kuivattuja herneitä
- 1 sipuli
- 500 g (luullista) savupotkaa tai kasleria
- 2 laakerinlehteä
- 2 tl kuivattua meiramia tai
- timjamia
- noin 8 maustepippuria
- 1 tl suolaa
Lisäksi:
- sinappia
Valmistusohje
- Huuhtele herneet ja pane veteen turpoamaan keittokattilaan edellisenä päivänä. Nosta kattila levylle. Kuumenna ja lisää pilkottu sipuli ja savupotka (tai sianliha). Kuori pinnasta vaahtoa reikäkauhalla. Lisää laakerinlehdet, meirami ja pippurit.
- Keitä keittoa hiljalleen noin kolme tuntia. Mitä kauemmin se saa kiehua, sen parempaa siitä tulee.
- Ota potka ja poista kamara ja luut potkasta. Paloittele liha ja lisää keittoon. Mausta suolalla ja ohenna vedellä tarvittaessa. Sekoita lautasella lisämausteeksi lusikallinen sinappia.
Millaisia lapsuuden/nuoruuden muistoja sinulle herää hernekeitosta?
IDEA:
Oletko perinne- ja retroruokien ystävä? Opinpuun kaupasta löytyy jatkoa hernerokkaperinteelle…
E-kirjat: Retroruokaa (myös painettuna). Kokeile kirjassa esiteltyjä reseptejä ja palaa niiden myötä muistojesi makumaailmaan.
Makumatka muistoihin. Muistele lapsuuden ja nuoruuden tuttuja makuja sekä tunnelmia tai piristä omaa ruokalistaasi perinne- ja retrohenkisillä aterioilla.
Artikkelin lähde: Wikipedia
Opinpuu 