KEVÄÄN MERKIT
Mistä tiedät, että kevät on alkanut? Vanha kansa on aina ennustanut aktiivisesti vuodenkulkua omilla ennusmerkeillään. Ensimmäiseksi kevätpäiväksi on sanottu Matin päivää (24. helmikuuta) – talven selkä on taittunut. Matti heittää kuuman kiven avantoon, mikä tarkoittaa sitä, että uutta jäätä ei enää muodostu veden liikkumapaikoille. Maaliskuu lasketaan kalenterissamme ensimmäiseksi kevätkuukaudeksi. Terminen kevät taas käynnistyy, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin 0-asteen yläpuolelle.
Ensimmäisiä kevään merkkejä on ”räystäiden tippuminen”. Vesi valuu lumisilta katoilta. Aikaisimmat kasvit alkavat heräillä ja ensimmäiset muuttolinnutkin alkavat suunnata Pohjolaan. Routa alkaa sulaa. Yksi kevään aikaisimmista kukkijoista on paju.
Kaiken tämän saa aikaan auringon valon määrän lisääntyminen. Pohjoinen pallonpuolisko alkaa saada yhä enemmän valoa, kun se kallistuu enemmän kohti Aurinkoa. Tärkeä päivänvalon määrän muuttumisessa on kevätpäiväntasaus (20. tai 21. maaliskuuta). Silloin päivä ja yö ovat yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla eli noin 12 tuntia.
IDEA: BONGAA KEVÄT
Kevään tuloa ja luonnon muutoksia voi seurata aktiivisesti osallistumalla Luonto-Liiton Kevätseurantaan. Kevätseurannassa kevään tuloa seurataan eläin- ja kasvihavaintojen avulla. Kevätseurantaan voi osallistua kuka tahansa luonnosta kiinnostunut. Kaikkia seurantalajeja ei tarvitse tuntea, yksittäisetkin havainnot ovat arvokkaita.
NAISTENPÄIVÄ JA MINNA CANTHIN PÄIVÄ
Maaliskuussa vietetään kahta tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyvää merkkipäivää: kansainvälistä naistenpäivää 8.3. sekä Minna Canthin ja tasa-arvon päivää 19.3.
YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran maaliskuun 8. päivänä vuonna 1975. Naistenpäivän historia ulottuu kuitenkin jo 1900-luvun alkuun. Vuonna 1910 Kööpenhaminassa kokoontunut sosialistinen internationaali päätti naistenpäivän vietosta, tarkoituksenaan edistää naisten äänioikeutta ja naisasialiikettä.
Naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1979. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986. Yhdistyneet kansakunnat järjestää vuosittain naistenpäivän konferenssin, jonka tarkoituksena on edistää naisten oikeuksia ja naisten mahdollisuuksia osallistua sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin prosesseihin.
Kansainvälinen naistenpäivä on virallinen juhlapäivä useissa maissa. Perinteen mukaan miehet kunnioittavat äitejään, vaimojaan, tyttöystäviään, työtovereitaan ja muita läheisiä naisia kukilla tai muilla pienillä lahjoilla. Joissakin maissa päivällä on yhtä vankka asema kuin äitienpäivällä.
Suomessa naistenpäivän vietto on viime vuosina keskittynyt työelämän tasa-arvon ja palkkakehityksen sijasta enemmän hemmotteluun: ruusut, suklaarasiat ja pienet lahjat ovat ilmestyneet Suomessa naistenpäivään niin työpaikoilla kuin kotonakin.
IDEA: VIINIÄ JA JUUSTOJA NAISTENPÄIVÄN HERKUTTELUHETKEEN
Pieni herkutteluhetki ei vaadi tuntien uurastusta keittiössä. Voit koota helposti herkullisen juustotarjottimen ja sen lisäkkeiksi viiniä, keksejä, hedelmiä, pähkinöitä jne. Jos kaipaat lisävinkkejä viinin ja juuston valintaan, niin kurkistapa tänne.
Maaliskuun puolivälin jälkeen noin puolitoista viikkoa naistenpäivän jälkeen 19.3 juhlitaan Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka elämäntyö on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.
Minna Canth raivasi tietä naisille useilla alueilla. Hän oli ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen, joka otti kärkevästi kantaa yhteiskunnallisia epäkohtia havaitessaan. Canth julkaisi kymmenen näytelmää, kahdeksan laajaa novellia tai kertomusta, kaksiosaisen novellikokoelman sekä pamfletin. Canth on ainoa suomalaisnainen, jolla on oma liputuspäivä.
PÄÄSIÄISEN ODOTUSTA
Tänä vuonna 2023 aletaan pääsiäisen viettoon suuntautua vasta maaliskuun lopulla. Palmusunnuntaita vietetään 2.4. Palmusunnuntain ajankohta vaihtelee pääsiäisen ajankohdan mukaan. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Palmusunnuntai on puolestaan viikkoa ennen sitä. Aikaisintaan palmusunnuntai voi olla 15. maaliskuuta. Myöhäisimmillään se on 18. huhtikuuta.
Palmusunnuntai -nimitys viittaa Raamatun pääsiäiskertomukseen, jossa Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Palmusunnuntai on saanut nimensä palmunlehvistä, joita kansa levitti vaatteiden ohella Jeesuksen eteen. Vanhastaan Karjalassa, nykyisin yleisesti koko Suomessa Pohjanmaata lukuun ottamatta palmusunnuntain perinteisiin kuuluu virpominen.
Itä-Suomessa virvontaperinteeseen ei liity noidaksi pukeutuminen. Trulliksi eli noidaksi pukeutuminen on ollut täysin erillinen, länsisuomalainen perinne. Ruotsista rantautuneen perinteen mukaan noidat kiertelevät ovelta ovelle toivotellen hyvää pääsiäistä.
Ortodoksinen kirkko on pyrkinyt säilyttämään kirkollisen perinteen alkuperäisen ajatuksen. Virpominen on siunauksen tuomista, samalla toivotaan myös elämän uudistumista ja vireyttä. Virpomaloruissa korostetaankin hengellisen ja fyysisen uudistumisen merkitystä. Tästä syystä virpomaan mennessä ei pukeuduta noidiksi tai velhoiksi, eikä virpomaan mennä palkan vuoksi. Tavallisin vastalahja virpomisesta on pääsiäismuna.
PÄÄSIÄINEN
Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla, jota alettiin viettää 100-luvulla. Suomessa pitkäperjantai, pääsiäissunnuntai ja toinen pääsiäispäivä ovat virallisia pyhäpäiviä. Kristillisiin pääsiäisperinteisiin kuuluvat muun muassa Kristuksen kärsimystä kuvaavat pääsiäisnäytelmät ja pääsiäisvaellukset. Pääsiäisviikolla järjestetään kirkoissa pääsiäismusiikkikonsertteja, joista tunnetuimpia ovat kuoro- ja orkesteriesitykset.
Kristillisen perinteen lisäksi ihmiset eri kulttuureissa ovat juhlineet keväällä luonnon heräämistä eloon. Britanniassa pääsiäinen (Easter) on ollut alkujaan kevään jumalattaren kunniaksi vietetty juhla. Pääsiäiseen on liitetty perinteisesti muitakin heräävän elämän vertauskuvia kuten narsissit, keltaiset pääsiäistiput ja hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat ja pajunkissat.
IDEA: RAKENNA PÄÄSIÄISEN KATSEENVANGITSIJA – KUKKA- JA KYNTTILÄASETELMA
Kukat, koristeet ja kynttilät kuuluvat pääsiäiseen. Tuttuja pääsiäiskukkia ovat mm. narsissi, helmililja ja tulppaani. Yleensä ajatellaan, että kynttilät kuuluvat vain pimeään kauteen. Kynttilät voivat kuitenkin olla mukana kodin sisustuksessa ja juhlapöydässä ympäri vuoden. Kynttilöillä voi sisustaa upeasti ja ne koristavat kotia vielä pitkään pääsiäisen jälkeenkin.
AURINKOISIA KEVÄTPÄIVIÄ!
LÄHTEITÄ:
Luonto-Liitto
Yk liitto
Opinpuu 