Ideoita pääsiäisen ja vapun viettoon…

Edellisessä ”Heräävän kevään juhlaa” -ajankohtaisartikkelissa sivuttiin jo hiukan pääsiäistä ja pääsiäisen odotusta mm. palmusunnuntain virpomisen ja pääsiäiskoristelujen merkeissä. Ruoka on myös pääsiäisenä keskeisellä sijalla, kuten useimmissa muissakin juhlissa. Tästä ajankohtaisartikkelista löytyy ideoita pääsiäisen ruokapöytään sekä vapun viettoon ja pikkunaposteluun.

Mitä pääsiäisen juhlapöytään?

Monilla meistä on mielessä herkulliset, perinteiset pääsiäisen vakioruoat, jotka vuodesta toiseen tuodaan pöytään; lammas- tai karitsapaistia, pääsiäismunia, uunijuustoa, mämmiä, pashaa, rahkapiirakkaa jne. Perinteiset ja perinteisellä tavalla valmistetut ruoat ovatkin useimpien herkkua ja tuovat mieleen mukavia muistoja aina lapsuudesta saakka.

Lohta Minhin tapaan, Ideoita pääsiäisen ja vapun viettoon. Opinpuu
Lohta Minhon tapaan

IDEA: Lohta uudella tavalla

Jos kuitenkin haluat tuoda pääsiäispöytään jotakin uutta, niin kokeile vaikkapa lohta hieman uudella tavalla. Tämä herkullinen lohiruokaresepti ”Lohta Minhon tapaan” tulee Pohjois-Portugalista. Se on helppo ja nopea valmistaa. Oliiviöljy kastikkeen osana ja pannulla lohen paistorasvana tuo lisää maukkautta ruokaan. Lisäkkeeksi sopivat esimerkiksi uuni- tai keitetyt kasvikset, peruna eri muodoissaan ja salaatit. Juomaksi sopii kuiva valkoviini esimerkiksi hapokas, sitruksinen ja hennon kermainen portugalilainen Ribeiro Santo Encruzado.

Lohta Minhon tapaan -reseptin ja valmistusta kuvaavan videon löydät Viinihetki – blogista. Reseptin yhteydestä löytyy myös perusteellinen kuvaus edellä mainitusta Encruzado-viinistä.

Jos olet kiinnostunut syvemmin viineistä sekä viinin ja ruoan yhdistämisestä, niin Opinpuun kirjagalleriasta löytyy aivan erityinen e- kirja Portugalin viini- ja ruokakulttuurista.

Suklaa-mämmimousse. Ideoita pääsiäisen ja vapun viettoon. Opinpuu
Suklaa-mämmimousse

IDEA: Mämmiä uudella tavalla

Mämmi on perinneruokalaji, joka jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Mämmi on herkullista perinteisesti nautittuna sokerin ja kerman tai vaniljakastikkeen kera. Mutta miksi ei voisi kokeilla mämmiäkin hiukan toisenlaisessa muodossa – Suklaamämmimoussena. Raikkautta ja keveyttä tähän muutoin melko energiapitoiseen herkulliseen jälkiruokaan antavat mango- ja appelsiinipalat. Seuraavassa ohje:

Suklaa-mämmimousse

Ainekset:

  • 1 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
  • 100g taloussuklaata
  • 3 dl mämmiä
  • 1 rkl hienoa sokeria
  • 2 tl sitruunamehua
  • 1 appelsiini
  • 1 tlk mangoa

Valmistus:

1.Vaahdota vaniljakastike
2.Sulata suklaa mikrossa tai kattilassa vesihauteessa
3.Yhdistä vaahto, suklaasula ja mämmi
4.Lisää sokeri ja sitruunamehu
5.Lisää lopuksi pestyn appelsiinin raastettu pintakuori
6.Poista appelsiinista kuori ja kalvot, sekä kuutioi hedelmäliha
7.Kuutioi mango
7.Kokoa jälkiruokamaljoihin kerroksittain mämmivaahtoa, mangoa ja appelsiinia.

Ilmapallot. Ideoita pääsiäisen ja vapun viettoon. Opinpuu

Vappu – kevään karnevaalijuhla

Vappu, 1.5. on kevään juhlapäivä ja kansainvälinen työväen juhlapäivä. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Aikoinaan Suomessa vietettiin kevään juhlana helaa eli toukojuhlaa, jolloin pelloille ja muille avoimille paikoille sytytettiin kokkoja eli helavalkeita. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi ja soittivat kelloja. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin. Karja päästettiin ensi kerran laitumelle toukojuhlan aikoihin.  

Nykyaikaiseen vapun juhlintaan kuuluu Suomessa mm. kyläilyt ja kävely kaupungilla. Vappumarssit kuuluvat pääasiassa kaupunkien katukuvaan. Monet aloittavat mökki- ja grillikauden vappuna. Vappuna ja vapunaattona anniskelupaikat ovat erityisesti kesän vieton aloittavien opiskelijoiden valloittamia. Vappuilmapallot, naamarit ja vappuhuiskat ja serpentiini kuuluvat vappuun. Useat orkesterit pitävät vuosittain vapunpäivänä konsertteja. Vappu on iloinen kevään juhla.

Piknik-kori. Ideoita pääsiäisen ja vapun viettoon. Opinpuu

Suomen virallinen piknik-kausi alkaa vapusta

IDEA: Piknikille

Vappuna käydään brunsseilla ja piknikeillä. Vapun herkkuihin kuuluvat perinteisesti sima, munkit, perunasalaatti ja tippaleivät. Piknik on ateria, joka nautitaan mieluiten luonnonkauniissa ympäristössä, kuten puistossa, järven rannalla tai muussa paikassa, joka tarjoaa mielenkiintoisen näkymän.

Piknikille voi ideoida jonkin mielenkiintoisen teeman esim. ainutlaatuisen hieno piknikpaikka, ruokateema, merkkipäivät ym. Seuraavasta Viinihetki-blogin artikkelista löydät perusteelliset ohjeet ja vinkit piknikille; kivoja naposteltavia ja juomaehdotuksia sekä muistilista mukaan otettavista tarvikkeista. Lataa artikkelin lopusta myös maksuton Piknik -vinkit pdf-tiedosto.

Nautinnollisia hetkiä keväisiin juhliin.

Lue myös:

Heräävän kevään juhlaa


Heräävän kevään juhlaa…

KEVÄÄN MERKIT

Mistä tiedät, että kevät on alkanut? Vanha kansa on aina ennustanut aktiivisesti vuodenkulkua omilla ennusmerkeillään. Ensimmäiseksi kevätpäiväksi on sanottu Matin päivää (24. helmikuuta) – talven selkä on taittunut. Matti heittää kuuman kiven avantoon, mikä tarkoittaa sitä, että uutta jäätä ei enää muodostu veden liikkumapaikoille. Maaliskuu lasketaan kalenterissamme ensimmäiseksi kevätkuukaudeksi. Terminen kevät taas käynnistyy, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin 0-asteen yläpuolelle.

Ensimmäisiä kevään merkkejä on ”räystäiden tippuminen”. Vesi valuu lumisilta katoilta. Aikaisimmat kasvit alkavat heräillä ja ensimmäiset muuttolinnutkin alkavat suunnata Pohjolaan. Routa alkaa sulaa. Yksi kevään aikaisimmista kukkijoista on paju.

Kaiken tämän saa aikaan auringon valon määrän lisääntyminen. Pohjoinen pallonpuolisko alkaa saada yhä enemmän valoa, kun se kallistuu enemmän kohti Aurinkoa. Tärkeä päivänvalon määrän muuttumisessa on kevätpäiväntasaus (20. tai 21. maaliskuuta). Silloin päivä ja yö ovat yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla eli noin 12 tuntia.

IDEA: BONGAA KEVÄT

Kevään tuloa ja luonnon muutoksia voi seurata aktiivisesti osallistumalla Luonto-Liiton Kevätseurantaan. Kevätseurannassa kevään tuloa seurataan eläin- ja kasvihavaintojen avulla. Kevätseurantaan voi osallistua kuka tahansa luonnosta kiinnostunut. Kaikkia seurantalajeja ei tarvitse tuntea, yksittäisetkin havainnot ovat arvokkaita.

Herkuttelua. Kevään heräämisen juhlaa, Opinpuu.

NAISTENPÄIVÄ JA MINNA CANTHIN PÄIVÄ

Maaliskuussa vietetään kahta tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyvää merkkipäivää: kansainvälistä naistenpäivää 8.3. sekä Minna Canthin ja tasa-arvon päivää 19.3.

YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran maaliskuun 8. päivänä vuonna 1975. Naistenpäivän historia ulottuu kuitenkin jo 1900-luvun alkuun. Vuonna 1910 Kööpenhaminassa kokoontunut sosialistinen internationaali päätti naistenpäivän vietosta, tarkoituksenaan edistää naisten äänioikeutta ja naisasialiikettä.

Naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:ssa vuonna 1979. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986. Yhdistyneet kansakunnat järjestää vuosittain naistenpäivän konferenssin, jonka tarkoituksena on edistää naisten oikeuksia ja naisten mahdollisuuksia osallistua sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin prosesseihin.

Kansainvälinen naistenpäivä on virallinen juhlapäivä useissa maissa. Perinteen mukaan miehet kunnioittavat äitejään, vaimojaan, tyttöystäviään, työtovereitaan ja muita läheisiä naisia kukilla tai muilla pienillä lahjoilla. Joissakin maissa päivällä on yhtä vankka asema kuin äitienpäivällä.

Suomessa naistenpäivän vietto on viime vuosina keskittynyt työelämän tasa-arvon ja palkkakehityksen sijasta enemmän hemmotteluun: ruusut, suklaarasiat ja pienet lahjat ovat ilmestyneet Suomessa naistenpäivään niin työpaikoilla kuin kotonakin.

IDEA: VIINIÄ JA JUUSTOJA NAISTENPÄIVÄN HERKUTTELUHETKEEN

Pieni herkutteluhetki ei vaadi tuntien uurastusta keittiössä. Voit koota helposti herkullisen juustotarjottimen ja sen lisäkkeiksi viiniä, keksejä, hedelmiä, pähkinöitä jne. Jos kaipaat lisävinkkejä viinin ja juuston valintaan, niin kurkistapa tänne.

Maaliskuun puolivälin jälkeen noin puolitoista viikkoa naistenpäivän jälkeen 19.3 juhlitaan Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka elämäntyö on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.

Minna Canth raivasi tietä naisille useilla alueilla. Hän oli ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen, joka otti kärkevästi kantaa yhteiskunnallisia epäkohtia havaitessaan. Canth julkaisi kymmenen näytelmää, kahdeksan laajaa novellia tai kertomusta, kaksiosaisen novellikokoelman sekä pamfletin. Canth on ainoa suomalaisnainen, jolla on oma liputuspäivä.

Keltaiset kynttilät. Kevään heräämisen juhlaa. Opinpuu

PÄÄSIÄISEN ODOTUSTA

Tänä vuonna 2023 aletaan pääsiäisen viettoon suuntautua vasta maaliskuun lopulla. Palmusunnuntaita vietetään 2.4. Palmusunnuntain ajankohta vaihtelee pääsiäisen ajankohdan mukaan. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Palmusunnuntai on puolestaan viikkoa ennen sitä. Aikaisintaan palmusunnuntai voi olla 15. maaliskuuta. Myöhäisimmillään se on 18. huhtikuuta.

Palmusunnuntai -nimitys viittaa Raamatun pääsiäiskertomukseen, jossa Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Palmusunnuntai on saanut nimensä palmunlehvistä, joita kansa levitti vaatteiden ohella Jeesuksen eteen. Vanhastaan Karjalassa, nykyisin yleisesti koko Suomessa Pohjanmaata lukuun ottamatta palmusunnuntain perinteisiin kuuluu virpominen.

Itä-Suomessa virvontaperinteeseen ei liity noidaksi pukeutuminen. Trulliksi eli noidaksi pukeutuminen on ollut täysin erillinen, länsisuomalainen perinne. Ruotsista rantautuneen perinteen mukaan noidat kiertelevät ovelta ovelle toivotellen hyvää pääsiäistä.

Ortodoksinen kirkko on pyrkinyt säilyttämään kirkollisen perinteen alkuperäisen ajatuksen. Virpominen on siunauksen tuomista, samalla toivotaan myös elämän uudistumista ja vireyttä. Virpomaloruissa korostetaankin hengellisen ja fyysisen uudistumisen merkitystä. Tästä syystä virpomaan mennessä ei pukeuduta noidiksi tai velhoiksi, eikä virpomaan mennä palkan vuoksi. Tavallisin vastalahja virpomisesta on pääsiäismuna.

PÄÄSIÄINEN

Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla, jota alettiin viettää 100-luvulla. Suomessa pitkäperjantai, pääsiäissunnuntai ja toinen pääsiäispäivä ovat virallisia pyhäpäiviä. Kristillisiin pääsiäisperinteisiin kuuluvat muun muassa Kristuksen kärsimystä kuvaavat pääsiäisnäytelmät ja pääsiäisvaellukset. Pääsiäisviikolla järjestetään kirkoissa pääsiäismusiikkikonsertteja, joista tunnetuimpia ovat kuoro- ja orkesteriesitykset.

Kristillisen perinteen lisäksi ihmiset eri kulttuureissa ovat juhlineet keväällä luonnon heräämistä eloon. Britanniassa pääsiäinen (Easter) on ollut alkujaan kevään jumalattaren kunniaksi vietetty juhla. Pääsiäiseen on liitetty perinteisesti muitakin heräävän elämän vertauskuvia kuten narsissit, keltaiset pääsiäistiput ja hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat ja pajunkissat.

Mehiläisvahakynttilät ja kukat asetelma. Kevään heräämisen juhlaa. Opinpuu.
IDEARAKENNA PÄÄSIÄISEN KATSEENVANGITSIJA – KUKKA- JA KYNTTILÄASETELMA

Kukat, koristeet ja kynttilät kuuluvat pääsiäiseen. Tuttuja pääsiäiskukkia ovat mm. narsissi, helmililja ja tulppaani. Yleensä ajatellaan, että kynttilät kuuluvat vain pimeään kauteen. Kynttilät voivat kuitenkin olla mukana kodin sisustuksessa ja juhlapöydässä ympäri vuoden. Kynttilöillä voi sisustaa upeasti ja ne koristavat kotia vielä pitkään pääsiäisen jälkeenkin.

AURINKOISIA KEVÄTPÄIVIÄ!
LÄHTEITÄ:

Luonto-Liitto
Yk liitto

Lue myös:

Ideoita pääsiäisen ja vapun viettoon